sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Eläköön elämä

 


Tappaisitko minut?

Minulla on jo silmät ja pienet sormetkin,
joilla voin poimia sinulle rannalta kiviä
ja maasta kevään ensi kukkasia.

Tappaisitko minut?

Laulan sinulle, muttet kuule sitä,
vaan juot aamukahviasi
ja kiroat
ja minun pientä vatsaani kivistää

ja sydämeni takoo kahta kovemmin.

Tänäänkö sinä tappaisit?

Olemme palapeli, sinä
minä
            ja se joku

jota en tunne enkä ole nähnytkään

mutta kuulen hänen äänensä aina toisinaan
ja se on pehmeän matala

ja se hyräilee.

       Hmm-mm...

                       hmm

                                  ladidaa


Ja jos voit kuulla mitä sanon, kuuntele, kun
kiljun sinun kohtusi suojissa

Miksi et halua minua?

Miksi haluat irrottaa?

Kauan eläköön turha abortti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti