Memento Mori

 

Tummansininen meri kutsuu minua.
Laineet laiturin alla

huokaa

            pärskyy

                          keinuttaa.

Vesi ei ole mustaa,

uskaltaudun ehkä 

unohtamaan

että pelkään

hukkuvani

Tuuli lempii rantojen kaislikkoa,

keveästi käy silkkiuikun lento,

taivaalla seilaavat laivat

Cirro Cumulus,

Nimbo Stratus

Väreilevä maailma,

utuinen,

kosketan kädelläni veden haurasta pintaa

rikkoen kalvon hiljaisen