Sadelinnun laulu

Haluan hänet siitä pois


Peiliin huulipunalla piirretty nainen
jaksaa hymyillä päivästä toiseen,
keimailla minulle aamuisin,
ja nauraa vatsa kippurassa
jos väsyneenä huitaisen ripsiväriä poskelle
tai pudotan puuterini lattialle.


Sellainen hän on,
salonkineito, seinäruusu,
kahlittu omaan itseensä,
jonka lävitse voimme nähdä
mutta vain itsemme


Ja enkä minä kuinkaan häntä
siitä pois saa motkottamasta
jos nenässäni on finni
tai tukassani takku huonon yön jälkeen
Hän vain valittaa
ja varaa hänellä siihen onkin
kun on itse niin
kertakäyttöisen täydellinen


sävy: Ruusunpunainen.